Tuesday, July 17, 2007

Miekkahirvenjuuri

Miekkahirvenjuuri, Inula ensifolia, on aloittanut kukinnan ja siinä on paljon nuppuja. Seitsemästä yksilöstä säästyi neljä, jotka eivät ole olleet moksiskaan rutikuivasta edelliskesästä. Olisin kyllä täysin pulassa kasvieni kanssa, jos tänä kesänä ei olisi sadellut niin paljon.

On sanottu, ettei saisi tehdä vain yhtä asiaa, mutta minulle useampaan asiaan kunnolla perehtyminen ja niitten hoitaminen on hieman hankalaa. On ristipistotyötä tammikuun näyttelyä varten, seuraavan, elokuulla pidettävän näyttelyn valmistelua, valokuvaamista, kivikkotarhan hoitoa, blogin päivittämistä ja lisäksi joitakin muita asioita, jotka vaativat aikaa ja keskittymistä, enkä hallitse kunnolla kaikkea yhtäaikaa.

Menin tänä aamuna saksien ja muovikassin kanssa kivikkotarhaan aikomuksenani leikata puolet sammalleimun kasvustosta, kuten oli neuvottu. Tehtävä ei ollut niin yksinkertainen kuin saattaisi kuvitella.
Osa sammalleimun kasvustosta oli venähtänyt aikanaan tavattoman pitkäksi ja vain versojen latvaosat vihersivät ja ympärillä olevat muut kasvit olivat tukahduttaa sammalleimuni rehevällä kasvullaan.
Olin täysin neuvottomana, mitä minun pitäisi tehdä ja iskin sakset sammalleimuun. Leikkasin vihreää osaa ja nyhdin värittömiä pitkiä versoja erilleen ja leikkelin niitäkin. Kasvustoon oli hankala päästä tallomatta ympärillä rehottavia muita kasveja.
Sain ilmiselvästi vain tuhoa aikaan, keskittymiskykyni oli muualla. Touhuni oli niin epämääräistä, että päätin lopettaa sen, ennenkuin olin käynyt läpi koko sammalleimun kasvuston. Niinpä puolet jäi leikkaamatta.
Lopulta minulla oli muovikassillinen versoja, jotka ajattelemattomuuksissani heitin biojäteastiaan, sen sijaan, että olisin ottanut vihreät versot pistokkaiksi.

Parasta olisi olla tekemättä jotain väkisin, jos ei pysty huolella paneutumaan tehtävään.

Kurkistin postilaatikkoon, ja Violariumista oli tullut lankatäydennystä todella nopealla toimitusajalla ja juuri sopivasti, kun jotkin tarvitsemani värit olivat loppuneet. Tämä ilahdutti minua epämääräisessä mielentilassani ja sai minut rauhoittumaan.

No, sammalleimua voi vielä leikellä. Niistä saisi pistokkaita, ja niitä voisi istuttaa edellisten viereen paikalle, josta peurankello on kuollut.

Kivikkotarha vaatisi enemmän huomiota osakseen. Juuri nyt muut tehtävät vievät aikaa ja keskittymiskykyä, joten minulla ei tunnu olevan multasormituntumaa kivikkotarhan hoidossa.

Parasta vain yrittää tyytyä verkkaiseen elämänrytmiin ja tehdä vähitellen yksi asia kerrallaan, huolellisemmin, edetä pieni askel kerrallaan.

Wednesday, July 11, 2007

Mystinen maksaruoho

En ole tänä kesänäkään ahkeroinut kivikkotarhassani. Kitkin sen kerran, ja sade on huolehtinut lopusta. En satsannut uusiin iiriksiin juuri nyt, vaan jätän uudet kasvihankinnat ensi kesään. Olen vain kuvaillut kukkasiani tämän tuosta, ja sammalleimun leikkaaminenkin on jäänyt. Ehkä sen ehtii vielä tehdä.

Tämän valkokukkaisen maksaruohon nimestä en ole varma. Olen hankkinut sen aikoinaan kultamaksaruohona, Sedum floriferum, mutta pitäisi tarkistaa, mikä maksaruoholajike on kyseessä.

Tuesday, July 10, 2007

Harmaakäenkukka

Harmaakäenkukka, Lychnis coronaria, kukkii hehkuvin aniliininpunaisin kukin. Sen varret ja lehdet ovat vihertävän harmaat. Kasvi on kaksivuotinen. Olin hankkinut sitä alunperin kaksi tainta, mutta se on levinnyt siementämällä melko runsaslukuiseksi ja näyttäväksi kivikon kasvatiksi. Se on melko korkea, monihaarainen kasvi, jonka tyvi on lehtiruusukkeinen.
Kuvassa olevat kasvit ovat muutaman päivän sateen jäljiltä, joten terälehdet ovat vähän valahtaneita.
Päivänkakkara, joka mitä parhaiten sopii yhteen harmaakäen-kukan kanssa on ilmaantunut kivikkotarhaani itsestään.

Peurankello



Peurankellon, Campanula glomerata, olen kasvattanut siemenestä. Vielä viime kesänä se kukki runsaana, mutta vain muutama yksilö on selviytynyt edelliskesän kuivuudesta. Sääli, sillä se oli hidas kasvatettava. Ensimmäisenä vuotena se kasvatti vain lehtiruusukkeet ja vasta toisena vuotena komeat kukintovarret.

Vuorineilikka

Dianthus gratianopolitanus on tänä kesänä vaihtanut pinkkiä väritystään sävyltään vaaleammaksi ja tummemmaksi. Aikaisemmin niitten väri on ollut jotakin näiden väliltä.

Thursday, July 5, 2007

Näyttely

Yllätysnäyttelyn, Kanavointia, ajankohta on lyöty lukkoon. Näyttelypäivät ovat 1.-30.8.2007.
Esille tulee Misty memories -sarjan kolme kuvaa, kaksi värikästä kukka-asetelmaa, Christmas moments -sarjan neljä kuvaa sekä jokin tai pari Floral -sarjan kuvista.

Näyttely pidetään Raikun lounaskahvilassa Hakaniemen hallin vieressä, Hämeentie 1:ssä. Näyttely on avoinna maanantaista perjantaihin 10 - 17.

Tervetuloa katsomaan ja nauttimaan kupponen kahvia tai annos maukasta kotiruokaa !




Sunday, July 1, 2007

Silkkihanhikki

Silkkihanhikki, Potentilla agrophylla, aloittaa kukinnan 1.7.2007.

Muistan epämääräisesti, että minulla oli monta tehtävää muistettavana, mutta juuri nyt kaikki suoritettavat asiat ovat puolisekavina unohtuneet. Olen saanut apteekista jo kaksi ihanaa kukka-aiheista muistivihkoa, mutta miten oppisin myös käyttämään niitä, jotta en unohtaisi tärkeitä asioita.

Olen niin lumoutunut silkkihanhikin kukan niin täydellisen hienosta värityksestä, että se saa minut unohtamaan kaiken muun. Onneksi nyt on sunnuntai, ja vasta huomenna pitää muistaa, mitä kaikkea piti tehdä.

Minulla on yllättäen suunnitteilla näyttely Hakaniemessä jo elokuussa, ja sitä varten olisi hyvä saada kaikki asiat ajoissa järjestykseen.